Olenpas ollut pitkän aikaa hiljaa. Prinssin vasta-argumentit kihlauksen purkamiselle huononivat entisestään, joten niinhän siinä kävi, että olen jälleen yksin. Jälleen on vähän huono sana, koska en oiekin ole ennen ollut. On hyvin ikävää nukkua itseksensä ja herätä kuudelta yksin ja lähteä töihin ja tulla kotiin yksin. Siksipä tulinkin käymään Prinssin luona ja ensin hurjasti pelkäsin (ja matkalla vähän ehkä itkinkin, mutta satoi, joten en voi olla varma mitä oli kosteus poskillani), että hän on minulle vihainen kun tulen ja alkaa tapella, mutta hän olikin oma ihana itsensä ja salli minun käyttää tietokonetta ja auttoi kotitehtävissä ja teki ruokaa eikä ollenkaan sanonut ikäviä asioita. On ollut ikävä minulla häntä niin. Mutta olin silti kyllä turkasen huono tyttökaveri. Yritän vähän parannella tilannetta jälkikäteen leipomalla uusavuttomain suklaaleivoksia ja tuomalla kahvia. Aika typerä yritys, mutta onhan se kivempi syödä herkkuja kuin muuten vaan olla huono.
Olen vähän ostellut uusia kenkiä ja tehnyt valvonta- ja juomisennätyksen. Siinä tärkeimmät prinsessatapahtumat. Minulla ei olisi ollut varaa toisiin uusista (siis minulle uusista, mutta jonkun vanhoista)kengistä, mutta erään miespuolisen kaverini kanssa päättelimme, että se rahasumma, jolla minulle tarjotaan baareissa juomia käyttäessäni niitä, korreloi aika mukavasti kenkiini käyttämäni rahamäärän kanssa.
Olimme oikeassa. Jo ensimmäisellä kerralla saappaani maksoivat itsesnsä moninkertaisesti takaisin. Hauskaa oli ja olin hurjan kunnolla, vaikka enää ei kai tarvitsisi olla kun olen vapaa, mutta ei oikein huvita kesäkissailla kenenkään kanssa.
Prinsessahuomiot jäävät tällä kertaa väliin, sillä olen unohtanut miten ne listaamishommelit tehdään ja Prinssi on käymässä kaupassa.
Mutta muuten ne olisivat seuraavanlaisia:
-On kivaa jälleen pitää kesähameita. -Miehet kiinnittävät yllättävän paljon huomiota sukkahousuihin. -Ilman rahaakin tulee toimeen aika hyvin, jos äiti käy välillä ostamassa ruokaa. -Ikä ei merkitse paljon mitään, Prinssi on nuori mutta paljon fiksumpi kuin neljääkymmentä lähentelevät miehet.

Kas. Kuinkas tässä nyt näin pääsikään käymään. Yritin erota, mutta ei siitä tullut mitään, kun Prinssi vasta-argumentoi niin tehokkaasti kaikkiin esittämiini päteviin syihin katkaista auvoisa kihlaus. Selitettyäni tuntikaupalla, että olen niin huono tyttökaveri, ettei minun kanssani kannata olla, koska olen niin hankala ja vaativa ja prinsessa, hän ainoastaan kommentoi, että kyllä hän sen tietää, eikä se vaihtamalla parane.

Minusta on väärin, että toiset on järkeviä ja realistisia ja minä en!

En jaksa enempää käsitellä asiaa, koska se on ihan turhaa.

Prinsessahuomioita:

• Jos uhkaa erota Prinssistä, mutta jättää sen tekemättä, saa punaiset sukkahousut.


• Jos on ovela ja menee alkoon ennen riitaa saa illalla hyvää punaviiniä


• Vaikka on kamala ja inhottava ihminen, sinusta tykätään, jos vain olet kiva.


• Voisi olla enemmän prinsessa, jos olisi rahaa ja voisi ostella prinsessan tavaroita.


• TKL:lla on komeita kuskeja

Ihanaa. Juomme yhdessä Prinssin kanssa aamukahvia ennen töihin lähtöä. ja voinpa ottaa kirsikkarahkankin...

Prinsessahuomioita:

• Saa italialaista aamukahvia, jos suukottaa aamulla Prinssiä ja on hyvällä tuulella tavallisen aamuäreyden sijaan

Kävelin tänään töihin ja mutkan kautta takaisinkin kotiin työpäivän jo päätyttyä. Hienoa minä! Työ oli taasen kivaa. Ompelin suuria valkeita kaapuja. Käytiin saksalaisten kaupassa eikä sieltä löytynyt leivinjauhetta. Mikä etikettivirhe. Sen sijaan kuivatettuja leipäkuutioita olisi saanut. Mielestäni aika typerä valikoima. Anoppikokelaani luuli minun hiivaa ostaessani aikovan tehdä kiljua. Mielestäni kyseinen harhaluulo ja kerettiläisyys oli lähes loukkaavaa kotihengetärminääni kohtaan. Sisareni täyttää tänään vuosia ja minä tahdon antaa hänelle lahjoja. Prinssi lupasi piirtää kortin. Toivon hänen tekevän sarjakuvan. Ne on kerrassaan hienostuneita.


Kaikki tuo on nyt kirjoitettu pötköön ja sen kummemmin mitään erittelemättä. Tarkoitus on vain päällisin puolin tuoda esiin päivän keskeisimmät elementit. Elämän syvempi analysointi siirtyy myöhempään ajanjaksoon.


Prinssin kämppäkaveri kuuntelee yup:ta, mutta laulaa mukana vain kertosäkeet. Se on harmi, sillä kuulen vain ne päällelauletut osiot, joten sanoituksellinen anti taide-elämyksestä jää hieman vajaaksi. Nyt minun on nälkä, joten täytynee mennä laittamaan ruokaa, tai vaihtoehtoisesti räpytellä avuttomasti ripsiä ja anoa suoraan käteenkannettua valmista annosta ja potea sitten huonoa omatuntoa hyväksikäytön johdosta.

Päivän prinsessahuomioita:

• On hurjan mukavaa kun on pikkuisa prisessankruunu, jonka voi laittaa päähän ja olla sitten hökötillään.


• Kun on tarpeeksi prinsessa, saa käyttöönsä henkilökohtaisen atk-tuen, joka huolehtii kaikista blogiin liittyvistä teknisistä seikoista.

Prinsessana oleminen ei ole aina helppoa. Jotta voi olla prinsessa täytyy saada jatkuvaa huomiota ja ihailua osakseen. Se taas ei ole itsestä riippuvaista. Jos siis koko muu maailma ei ole juonessa mukana voi olla lähes mahdotonta tuntea olevansa kaiken keskipiste. En siis suosittele kenellekään prinsessan elämänuran valintaa. Muita ammatteja voi sentään opiskella ja niissä voi harjaantua.

Olen tullut takaisin Kotopaikkaan. Eipä ollut kovin naisellinen olo aamulla, kun olin yöjunassa valvonut ilman paikkalippua vain päästäkseni aamulla töihin. Onneksi ei ollut kovin vaativa päivä, muuten olisi varmaan noottia tullut.. Pohjolassa oli mitä miellyttävintä, leikinpä hyvinkin äidin pikku apulaista ja leivoin pääsiäisherkkuja ja laittelin ruokaa prinssin kanssa koko sakille. Pulmukaisparvet meitä tervehtivät nopein siiveniskuin minne tahansa tunturten sylissä ennätimmekin ja aurinko paistoi riemuiten koko maailman kanssa suuresta pääsiäisihmeestä, joka osaksemme on koittanut. Nyt on väsy olo, mutta hyvä mieli, ajattelinpa kaivella kangasvarastoja, josko vaikka muutaman kesähameen tekoon ryhtyisi. Junassa oli kouluesimerkki alkavasta baaritappelusta, kun kaksi miestä väkevämpää nautiskellutta henkilöä alkoivat uhittelemaan toisilleen. Onneksi oli junapoliisi ja konduktööriherra lähettyvillä. Jos eivät olisi ajoissa lopettaneet öykkäröintiään baariväki, olisivat he saaneet jäädä Ylivieskan asemalla pois, keskellä yötä. Karu kohtalo olisi sellainen. Kannattaa siis hyvät kansalaiset ihmisen kuvalla eloa toimittaa junassa.

Oi. Pääsen aloittamaan ihan ikioman blogin.Tämä on hurjan jännittävää. Se miksi tätä kannattaa kutsua prinsessan blogiksi saattaa johtua mm. siitä, että tämän loi minulle rakastettava ihkaoma prinssini monen tunnin uurastuksen tuloksena minun vain hymyillessä vieressä ja esittäessä toiveita lopputuloksesta. On se niin helppoa kun on söpö ja pitkät silmäripset. (Prinssillä on kyllä vielä pitemmät ripset, mutta sitä ei kerrrota, eihän?) On kevät ja se on kerrassaan viehättävää, ulkona on lämmin ja aurinko paistaa, töiden jälkeen on kivaa mennä vaikka museoon katsomaan kenkiä, samurai-tarvikkeita ja spriissä lilluvia sikiöitä. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Olemme lähdössä pääsiäiseksi Pohjoiseen, kylmiin arktisiin olosuhteisiin, toivottavasti ei tule jääkarhu ja syö.